Hurmahenki uskoutuu.
Se on ajatellut Unaa iltaisin.
Pyytää anteeksi ikäviä sanojaan,
joihin ei mitään oikeata syytä koskaan ollutkaan.
Oi autuus!
Ne olivat elämäni ihanimmat juhlat,
joissa tunnustin Hurmahengelle tunteneeni
siteen välillämme.
Tulevaisuus? Onko sitä meille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti