Koti. Ahdistus. Kenpä ei tukehtuisi?
Pakoonkaan ei pääse - ei mitään mahdollisuutta –
Una on liian sairas!
Onneksi lapset voivat lähteä,
ja onneksi heillä on voimaa mennä!
Unan on taiteiltava päivästä päivään, yksi kerrallaan.
Jos jotain rätisee, Una on heikoilla, koska silloin hän ei välitä, miten elää ja millaisena –
on niin riippuvainen Hurmasta!
Kaikki kaatuu, jos sielu väsyy taas,
ja tunne elämän tarkoituksettomuudesta
tunkeutuu pinnalle.
