Unan sydän kutistuu.
Sen mehu valuu tyhjyyteen,
ilo katoaa kuin siivetön lintu,
ilo katoaa kuin siivetön lintu,
hoippuen, tyngillään tukea hakien.
Sitä viluttaa - hyinen puuska pyyhkii sen yksinäisiä, turtuneita onkaloita.
Kertoiko joku nähneensä auringon?
Vilahtiko hymynpoikanen viime vuosituhannella
peilin kuvajaisessa?
Mihin se katosi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti