Sen saumat natisevat, halkeilevat ja paukahtelevat.
Petosten suo imee luottamukseni.
Una ei mieli sekoittaa päätään. Hurmahenki mielii, ja tuska antautuu luopumiselle – vain siksi, ettei Una siedä nähdä rakkaimpansa muuttuvan älyttömäksi, oksettavaksi sammallukseksi. Ääliöksi.