Una makaa. Retkottaa voimattomana.
Pää on painava ja sumu hiipii jalkojen alla.
Verenpaine taivaissa. Mieli kadoksissa.
Ei hän olisi ansainnut syntymistä –
ristiriitainen, ahdistunut ja neuroottinen turhake…
Mutta Herra armahti, pakotti lepoon.
Una kiittää. Loputtomiin.
